Valaistus

Kuten alussa mainittiin, valaistus määrittelee sen, millainen riutta-allas lopulta on kyseessä.

Jos valoa on vähän, ei voi kasvattaa oikeastaan ollenkaan koralleja. Riittävän voimakas valaistus puolestaan sallii kivikorallien pitämisen.  Ja mitä enemmän on valoa, sitä suuremmat ovat hankinta- ja käyttökustannukset.

Akvaariota olisi valaistava siten, että altaan eri kohdat saavat eri määriä valoa.  Jotkin kohdat saavat runsaasti valoa ja toiset ovat varjossa.  Tähän päästään valojen sijoittelulla ja elävän kiven rakenteilla.  Nilsen & Fosså harmittelevat sitä, että juuri koskaan ei jäljitellä luonnossa esiintyviä valaistusolosuhteita¹ (esim. pilvet peittävät auringon), vaikka tämä voitaisiin helposti hoitaa tietokone­ohjauksella.  Harrastajat pitävät valoja päällä päivästä toiseen samassa rytmissä ilman minkäänlaisia muutoksia.

Luonnon koralliriutoilla valon määrä vaihtelee päivän aikana valtavasti.  Keski­päivällä vedenpinnalta voidaan mitata 120 000 luxia².  Vastaavasti akvaariossa esim. lyhytpolyyppiset kivikorallit vaativat veden pinnalla olevan 20.000 – 40.000 luxia.  Tämä vastaa riutalla³ jotakuinkin 5 metrin syvyydessä olevaa valomäärää.

Riutta-akvaariossa eräs tapa arvioida valomäärää on verrata wattien ja litrojen suhdetta. Suuren valomäärän altaassa pitäisi valoa olla 2 - 2,5 W/litra.  Suurehkon valomäärän arvo on välillä 0,75 - 1,5 W/litra.

Monimetallivalaisimien tapauksessa ehkä parempi laskentatapa on laskea valon­tarve syvyyden mukaan. Kun tiedetään, että yksi valaisin valaisee 60 x 60 cm kokoi­sen alueen, wattimäärät suurehkon valontarpeen altaissa ovat tällöin:

Suuren valomäärän altaissa saatetaan tarvita 400 W 50 cm syvään altaaseen.

Yllä olevan mukaisesti saadaan esimerkiksi seuraavaa:

• 120 x 60 x 60 cm allas (400 litraa) tarvitsee suurehkon valais­tuk­sen mukaisesti 2 kpl 250 W monimetallivalaisimia. 
• Suuren valontarpeen altaisiin tarvitaan (400 l) altaaseen 2 kpl
  400 W valaisimia.

Jos yllä olevan mukainen allas olisi valaistava T5 loisteputkivalaisimilla, tarvittaisiin suurehkolla valomäärällä 9 kpl 54 W putkia ja suurella valomäärällä 15 kpl samaisia putkia.  Ne eivät mahtuisi altaan päälle.

Valon määrä vähenee etäisyyden neliössä.  Edellä olevasta käy hyvin selville se, että akvaarion syvyydellä on selvä vaikutus valon tarpeeseen.  On huomioitava myös, että valon korkeudella vedenpinnasta on sama vaikutus.  Mitä lähempänä vedenpintaa valo sijaitsee, sitä enemmän pääsee valoa akvaarion pohjalle.

Valaisimien valaisukyky eri syvyyksiin, kun tarvitaan voimakas valaistus.

Valaisinta ei tosin voida sijoittaa aivan vedenpinnan lähelle, koska vesiroiskeet saattavat rikkoa polttimon, joka kuumenee voimakkaasti valon ollessa päällä. Al­taan helppo huollettavuus on myös huomioitava: on pystyttävä työntämään käsi altaa­seen ilman, että polttaa sen valaisimeen.
Vedessä olevat epäpuhtaudet vähentävät myös valaisukykyä.  Siihen voidaan vai­kut­taa esim. aktiivihiilisuodatuksella.  Vastaavasti myös valaisimen ja vedenpinnan välillä olevat esteet alentavat valon pääsyä altaaseen.

Tatu Vaajalahti mittasi valon määrää altaassaan (2 x 250 W,) ja sovitti sen päivän­tasaajalla vaikuttavaan valomäärän ja sai siten vastaavat ”veden syvyyden meres­sä”.  Pohjahiekalla olevaan arvoon vaikuttaa heijastuminen etulasista.

Valon värilämpötila ilmoitetaan Kelvineinä (K).  Mitä korkeampi värilämpötila on, sitä kylmempää (sinisempää) se on sävyltään. Vastaavasti matalien värilämpö­ti­lojen värit ovat lämpimiä oransseja ja punaisia.

Auringonvalon värilämpötila on noin 5.800 K.  Päivänvalo on sekoitus suoraa auringon valoa ja taivaan heijastamaa sinistä valoa, ja jopa 30 000 K:n lukemat (säästä ja ajankohdasta riippuen) ovat mahdollisia.  Kaikkein lähimpänä luonnollista riuttavalaistusta on 10.000 K:n värilämpötila.  Jos halutaan enemmän sinistä valoa eli matkitaan riutan syvempiä alueita, on värilämpötila oltava noin 20 000 K.

Valaisimiin siis valitaan värilämpötilaltaan 10.000 – 20.000 Kelvinin poltin.  Jos valaisimia on useampi, kannattaa ehkä yhteen ottaa eri värilämpötilaa oleva poltin.  Muista, että 20.000 K on hyvin sininen.  10.000 K on turvallinen valinta, mutta jo 13.000 K stimuloi korallit kasvattamaan selvästi enemmän sinisen suuntaisia värivivahteita.

• T5 loistevalaisimet
• ASL T5 loistevalaisimet
• Monimetallivalaisimet
• Elohopeapurkausvalaisimet

Nämä uudentyyppiset Ø16 mm loisteputket ovat korvanneet aikaisemmin käytössä olleet Ø26 mm loisteputket, koska niiden teho/pituussuhde on parempi.  Lisäksi niitä mahtuu useampi akvaarion päälle.
On muistettava, että niiden tuottama valomäärä on sen verran alhainen, etteivät ne sovi kuin mataliin altaisiin, joissa kasvatetaan pehmytkoralleja (katso edellisen si­vun esimerkki).

T5 valoja voidaan käyttää myös ns. sinivaloina tai lisävaloina monimetallivalojen rinnalla.  Nämä ovat kaikkein tärkeimmät sovelluskohteet.  Akvaariokäyttöön tehol­taan parhaiten sopivia putkia ovat:

Valaisinrungon pituus riippuu valaisimen valmistajasta.  Yleensä ne ovat vain vähän pitempiä kuin loisteputket.  Esim. 54 W valaisinrunko on tyypillisesti 1200 mm pituinen.
Kannattaa muistaa, että loisteputket eivät tuo esiin veden välkehdintää, koska valo ei lähde niistä pistemäisesti kuten monimetallivalaisimista.

Lisäksi on valaisimia, jotka sijoitetaan ”seisomaan” altaan reunojen varaan. Ne voidaan kääntää pystyyn huoltotoimenpiteiden ajaksi.

• Yksikantainen E40
• Yksikantainen E27 
• Kaksikantaisia polttimoita.

E40 ja E27 polttimoissa on itsessään suojalasivaippa, joten niitä voidaan käyttää sellaisenaan. Kaksikantaisessa polttimossa ei ole aina suojavaippaa.  Siksi tätä polttimoa käytettäessä on sen edessä oltava aina suojalasi.  Tämä siksi, että polt­timon suodattamaton säteily sisältää akvaarion eliöstölle haitallista UV-C säteilyä, mutta myös siksi, että vesiroiskeet helposti aiheuttavat erittäin kuuman polttimon särkymisen. On kuitenkin muistettava, että toisaalta UV-säteily vaikuttaa osaltaan korallien väreihin. Erittäin tärkeä näkökohta on myös harrastajan suojaa­minen voimakkaalta ja vaaralliselta UV-säteilyltä.

E27 kannalla on olemassa 70 W, 150 W ja 250 W polttimoita.  Netistä kuitenkin löytyi myynnistä vain yksi ainoa riutta-akvaarioon sopiva 150 W 10.000 K poltin E27 kannalla.

Kuvassa vasemmalla näkyy E27 kantainen polttimo, joka on kuin suuri hehkulamppu sekä putkimainen E40 poltin. Oikealla kuvassa on Iguzzinin valaisin, johon sopii HQI-E27 poltin.

E40 kannalla löytyy 250 W, 400 W, 1000 W, (2000 W ja 350 0W).  Näitä poltti­moita myydään tyypillä HQI-E40.

Kansikantaisella polttimolla varustettu valaisin on ehkä yleisin, koska sen poltin on huomattavasti pienempi kuin E40 poltin.  Koska poltin on iso, tulee heijastimestakin iso ja samalla myös itse valaisimesta.  Akvaarioihin tarkoitetut valaisimet on yleensä varustettu kaksipäisillä polttimoilla.  Hiukan epäselvyyttä aiheuttavat polttimoiden kantojen erilaiset nimitykset.  Niitä ovat:

Kuten taulukosta näkyy, kaikki ovat eripituisia, joten niitä ei voi sekoittaa keskenään – tarvitsee tietää vain teho ja että kyseessä on kaksipäinen poltin tyyppiä TS.  Poikkeus löytyy tietysti USAsta jossa samalle teholle löytyy kahta pituutta.

Kaksipäisiä polttimoita löytyy 150W, 250W, 400 W (ja 1000 W) tehoisina.  Niitä myydään tyypillä HQI-TS.

On oltava tarkkana ja huomioitava, että HQI-TS tarkoittaa kvartsi (HQI) tekno­lo­giaan kuuluvaa poltinta ja HCI-TS tarkoittaa keramiikka (HCI) teknologiaan kuulu­vaa poltinta eli HQI valaisimessa ei voi käyttää HCI polttimoita.

Kuvissa erilaisia Reggianin valmistamia normaaliin sisustuskäyttöön tarkoitettuja 70 W ja 150 W monimetallivalaisimia, joissa käytetään HQI-TS polttimoita.

Akvaarioita varten valmistetaan hyvin paljon erilaisia valaisimia.  Kuvassa Giesemannin siro ja kaunis monimetallivalaisin, jossa on myös sinivaloloisteputket

Polttimon vaihdon yhteydessä (joka on suoritettava ainakin kerran vuodessa) olisi äkillinen valovoimakkuuden nousu kompensoitava joko nostamalla valaisimia ylem­mäksi tai lyhentämällä valaistusjaksoa. 

Nämä valaisimet ovat hyvin samantyyppisiä kuin monimetallivalaisimet, mutta polttimona on elohopeapurkauspolttimo.  Kyseiset valaisimet eivät tällä hetkellä oikein sovi valaistukseksi riutta-akvaarion, koska markkinoilta ei löydy värilämpö­tilaltaan sopivia polttimoita.  Niiden väri on yleensä liian keltainen.

Kuvapari näyttää saman korallin värit ostohetkellä (oikealla) ja kun se on ollut 1,5 kuukautta akvaariossa värilämpötilaltaan 13.000 K  kirkkaiden valojen alla.

Kuten moneen kertaan on jo mainittu, valaistus on iso osa kokonaiskustannuksista erityisesti, jos halutaan kasvattaa kivikoralleja.  Myös sähkönkulutukseen ja vuosittaisiin polttimoiden vaihtoon mene­vä raha on huomionarvoinen asia.    Omakotitalossa valaistuksen tuottama lämpö voi jonkin verran alen­taa talon lämmityskustannuksia erityisesti talviaikaan, mutta rivi- ja kerrostalossa asuvalle tästä ei tule säästöä.

Erittäin tärkeä asia olisi selvittää heti alussa todellinen valontarve.  Koska 80 prosentissa tapauksista ainoa oikea valaisintyyppi on kuitenkin monimetallivalaisin, olisi mietittävä millainen sen tulisi olla.
Yleisin tapa on ostaa katosta roikkuva tehdastekoinen valaisin.  Näitä saa eri tehoisina ja eri tavalla varusteltuina.  Tyypillisesti ne ovat moduulimittaisia eli esim. 600 mm, 900 mm, 1200 mm, 1600 mm ja 2100 mm – hiukan valmistajasta riippuen.  Erilaisia variaatioita ovat:

• pelkkä monimetalli
• monimetalli + loisteputket
• monimetalli + loisteputket + kuuvalo
• monimetalli + loisteputket + kuuvalo + ohjaustoiminnot

Valaisin on lyhyt, kun siinä on pelkkä (pelkät) monimetallipoltin.  Pituus kasvaa, kun lisätään loiste­putket.  Hintaero saman pituisen ja samoin varustetun, mutta eri tehoisen valaisimen välillä on pieni eli 10 – 15 %.  Esimerkkinä syksyllä 2004:  2 x 150 W (700 € ), 2 x 250 W (787 €) ja 2 x 400 W (814 €).  Valaisimen pituus on kyseisessä esimerkissä 1200 mm.  On kaiketi aika selvää, että valinta on jompi­kumpi jälkimmäisistä valaisimista.

Tämä esimerkki tuo kuitenkin esiin ongelman tulevaisuutta ajatellen.  Ajatellaanpa, että kyseessä on al­las mitoiltaan 120 x 60 x 60 cm eli 400 litraa.  Suurehkolle valomäärälle riittäisi valaisimiksi 2 x 250 W, mutta voimakkalle valolle olisi oltava 2 x 400 W.  Mutta entä jos tulevaisuudessa haluaisi hankkia isomman altaan?  Miten tällainen valaisin kävisi siihen? 

Ajatellaan, että uusi allas on vaikkapa noin 800 l. Jos haluaa ostaa toisen samanlaisen valaisimen li­säk­si, on altaan oltava 240 cm pitkä.  Isommassa altaassa tulee ongelmaksi usein juuri pituus. Toi­saalta allas voi olla sivusuunnassakin leveämpi ja mahdollisesti ehkä hiukan korkeampi – vaikkapa mitoiltaan 160 x 80 x 70 cm eli 896 litraa.  Tähän ei saa lisättyä toista 120 cm pituista valaisinta vaan ainoastaan 40 cm pituisen.  Pelkkä 2 x 400 W ja 120 cm pitkä alkuperäinen valaisin saattaisi kelvata sellaisenaan, mikäli altaan päätyosissa tietoisesti pidetään eliöstöä, joka viihtyy vähemmässä valossa.  Toisena vaihtoehtona olisi ostaa ensimmäiseen altaaseen 2 kpl 1 x 400 W valaisimia, joiden kumman­kin pituus on 49 cm ja sitten isompaan uuteen altaaseen vielä yhden lisää. 2 x 400 W valaisimen hinta olisi 814 €  ja 2 kpl 1 x 400 W on yhteensä 910 €.

Näin kannattaa ehkä toimia, jos uskoo tulevaisuudessa päätyvänsä isompaan altaaseen. Asia hiukan mutkistuu, mikäli monimetallivalaisimen yhteyteen haluaa sinivalot.  Tällöin alkuperäisen valaisimen pituus olisi mitä todennäköisimmin 120 cm, koska 54 W:n T5 putken pituus on 115 cm.  Aivan pieni­tehoisia sinivaloja ei kannata hankkia. Erilliset sinivalot voisivat olla ehkä paras ratkaisu, joten ensimmäisessä vaiheessa voisi olla 54 W eli 120 cm:n putket, ja ne voisi mahdollisesti vaihtaa 80 wattisiin. On tietysti oma kysymyksensä montako “putkellista” sinivaloa tulee olla.  Joka tapauksessa, jos joutuu vaihtamaan sinivalot, lisää se kustannuksia. Toisaalta alkuperäisetkin voisivat ajaa asiansa aivan hyvin.

Tässä oletusesimerkissä lopputulokseksi saataisiin ehkä seuraava ratkaisu: vaihto 120 cm pitkästä 400 litraisesta altaasta 160 cm pitkään ja noin 900 litraiseen vaatisi vain yhden 400 W valaisimen hankin­nan.  Valaisimen vaihtaminen – olettaen, että vaihdetaan 120 cm pitkä 160 cm pitkään – tulee huomat­ta­vasti kalliimmaksi.

1) Nilsen & Fosså - Reef Secrets: sivu 25.
2) Nilsen & Fosså - The Modern Reef Aquarium vol.1: sivu 198.
3) Nilsen & Fosså - The Modern Reef Aquarium vol.1: sivu 199, taulukko 6.